Uusi kohde!
Keittiöremontti, Siivikkala
1 tunti sitten
Maalämpö – Paljonko maalämpöpumpun asentaminen ja käyttö maksaa?
Tässä artikkelissa:
- Mitä maalämpö maksaa ja milloin se maksaa itsensä takaisin?
- Mikä on maalämpöpumpun hinta?
- Tarvitseeko maalämpö rakennusluvan?
- Mikä on maalämmön sähkönkulutus
1
3101
Maalämmön suosio on kasvanut Suomessa nopeasti. Maalämmön yleistymisen takana ovat ostoenergian kallistuminen, siirtomaksujen nousu, ympäristötietoisuus sekä järjestelmien tekninen kehitys.
Omakotitalossa maalämpö tai ilma-vesilämpöpumppu on useimmiten sekä edullisin, että ekologisin lämmitysmuoto.
Kuinka paljon maksaa maalämpö?
Maalämmön asennus omakotitaloon tai muuhun asuinkiinteistöön maksaa tavallisesti noin 13 000–20 000 € riippuen kohteen tyypistä ja vaatimuksista. Suuremmissa kohteissa, kuten kerrostaloissa, maalämmön asennuksen hinta voi olla jopa 100 000–200 000 €.
Maalämpö ammattilaisen toimesta
Kilpailuta maalämpöremonttisiTarjouspyynnöllä kilpailutat tuhannet urakoitsijat muutamassa minuutissa
Maalämmön hintaan vaikuttaa lämmitettävän alueen pinta-ala, lämpimän veden tarve sekä se, asennetaanko maalämpö uuteen vai vanhaan taloon.
Maalämpöpumpun asentamisen hinta muodostuu:
- vanhan lämmitysjärjestelmän purkamisen hinta
- maalämpöpumpun hinta sekä pumpun ja putkiston asennuksen hinta
- maalämpökaivon porauksen hinta
Maalämpöpumppu-laitteisto voi maksaa noin 5 000–10 000 €.
Porakaivon tekeminen yksittäin maksaa noin 4 000–7 000 €.
Huom! Muistathan, että maalämpöpumpun asennukset ovat kotitalousvähennyskelpoisia. Lue lisää kotitalousvähennyksestä täällä.
Hintaesimerkit
Olemme listanneet alle hintaesimerkkejä Urakkamaailman kautta toteutuneista maalämmön asennuksista ja huolloista. Parhaan hinta-arvion omalle remontillesi saat pyytämällä useamman tarjouksen.
Maalämpö ja sen käyttökustannukset
Maalämpö on kustannustehokkaampi lämmitysmuoto kuin esimerkiksi öljy- tai suorasähkölämmitys. Keskikokoisessa omakotitalossa kustannukset ovat yleensä noin 500–1200 euron luokkaa vuositasolla. Maalämmön kuukausikustannuksiin vaikuttavat muun muassa kohteen asukasluku sekä lämmitettävien neliöiden määrä. Parhaan arvion kustannuksista saat konsultoimalla ammattilaista.
Maalämmön toimintaperiaate ja maalämmön asennus
Maalämpöpumppu kerää maaperään, kallioon tai veteen varastoitunutta lämpöenergiaa, joka siirretään talon vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Lämpöenergia on peräisin auringosta tai maapallon ytimestä. Puhdasta, uusiutuvaa energiaa tuottavien maalämpöpumppujen suosio on nousukiidossa.
Aloita onnistunut maalämpöremontti
Jätä ilmainen tarjouspyyntöUrakkamaailman kautta saat Remonttiturvan remonttiisi
Maalämmön lähde
Yleisin maalämmön lähde on kallioperä. Kallioperän energiansaanti on lähes kaksinkertainen putkimetriä kohti ja vaatii paljon pienemmän tontin. Pintamaan etuna on usein edullisuus. Se ei vaikuta puutarhan istutuksiin. Vesistöihin asennettavat järjestelmät vaativat rannan, joka syvenee nopeasti noin kolmeen metriin.
Lämmönkeruu ja siirtäminen
Porakaivo pystyputkistoineen on ylivoimaisesti suosituin lämmönkeruumenetelmä, mutta lämpöä voidaan ottaa talteen myös pintamaahan tai vesistön pohjaan asennetusta vaakaputkistosta. Putkissa kulkeva jäätymätön keruuneste kuljettaa lämpöenergian pumpulle, joka siirtää sen kylmäaineen avulla vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään sekä käyttöveden lämmitykseen. Maalämpö on hyvä valinta pohjoiseen ilmastoon, eikä se tarvitse rinnalleen täydentävää lämmitysjärjestelmää kovillakaan pakkasilla.
Maalämmön hyödyt
Maalämmön hyötysuhde on paras lattialämmitykseen yhdistettynä, sillä putkistoon syötettävän menoveden lämpötila on vain reilut 30 astetta. Maalämpö toimii kuitenkin hyvin myös kuumempaa menovettä vaativien pattereiden kanssa. Nykyisin tarjolla on pumppuja, joilla veden saa lämmitettyä noin 70 asteeseen.
Huoneilman lisäksi käyttövesi lämpiää maalämmöllä: paras tekninen ratkaisu valikoituu kohteen mukaan. Maalämpöjärjestelmä voidaan liittää lämmönvaihtimella myös ilmakiertoiseen lattialämmitykseen tai ilmalämmityskanavistoon.
Milloin maalämpö kannattaa?
Maalämpö kannattaa yleensä parhaiten yli 150-neliöisissä omakotitaloissa, joiden vuotuinen kokonaisenergiankulutus on yli 30 000 kWh. Suomessa lämmitykseen menee noin puolet kokonaiskulutuksesta.
Pienemmissä tai vähemmän energiaa kuluttavissa taloissa ilma-vesilämpöpumppu saattaa olla taloudellisempi lämmitysratkaisu ja toisinaan myös isommissa rakennuksissa. Arvio lämpöpumppujärjestelmien välisestä paremmuudesta on tehtävä kohdekohtaisesti.
Maalämpö toimii myös viilentämiseen
Kesällä maalämpöjärjestelmää on mahdollista käyttää viilentämiseen. Liiallinen viilentäminen saattaa kuitenkin aiheuttaa kosteusvaurion. Suomalaista rakennuskantaa ei ole suunniteltu olosuhteisiin, joissa ulkoilma on huomattavasti sisäilmaa lämpimämpää.
Jos talon sisäosat jäähtyvät liikaa, kosteutta voi tiivistyä kosteussulun väärälle puolelle. Eräiden asiantuntija-arvioiden mukaan sisäilma saisi olla korkeintaan neljä astetta ulkoilmaa viileämpää.
Hyvin suunniteltu maalämpöjärjestelmä on toimiva kokonaisuus
Maalämpöjärjestelmä – keruupiiri, pumpun tekniikka, lämmönjakojärjestelmä, käyttöveden lämmitys – on suunniteltava kokonaisuudeksi, joka vastaa kohteen käyttötarpeita. Nykyään valtaosa valitsee lämpökaivon. Maalämpökaivon poraus tehdään yleensä noin 200 metrin syvyyteen. Jos energiantarve on suuri, tontille voidaan porata useampia lämpökaivoja. Pumpun kompressorin käyttöikä on 10–15 vuotta, joten sen joutuu vaihtamaan yleensä kerran laitteen elinkaaren aikana.
Kilpailuta alueen ammattilaiset
Aloita kilpailutusTarjouspyynnön tekeminen on ilmaista, eikä sido remontin tilaamiseen.
Yleensä maalämpöjärjestelmät mitoitetaan vastaamaan kohteen kokonaislämmitystarvetta. Järjestelmät on tapana mitoittaa reiluiksi, jottei lämpöenergia lopu yllättävissäkään tilanteissa. Maalämpöjärjestelmän voi myös osamitoittaa, tosin sitä ei usein suositella.
Osamitoitetussa järjestelmässä maalämpö antaa valtaosan lämmitysenergiasta, mutta kulutushuiput katetaan esimerkiksi suoralla sähkölämmityksellä. Osamitoitus lisää juoksevia lämmityskuluja ja vähentää maalämmön ympäristöystävällisyyttä.
Maalämpöjärjestelmää voidaan pitää ympäristöystävällisenä valintana, kunhan keruuputkiston vuotoriski on minimoitu ja laitteita käsitellään asianmukaisesti.
Maalämpöjärjestelmän rakentaminen vaatii aina luvan oman kunnan rakennusvalvonnasta. Pohjavesialueilla ehdot ovat tiukemmat, eikä maalämpöä välttämättä saa asentaa esimerkiksi porauksen aiheuttaman sekoittumisvaaran vuoksi. Lisäksi keruuputkistoihin liittyy vuotoriski. Vuotojen todennäköisyys selvinnee vasta tulevaisuudessa järjestelmien ikääntyessä. Keruunesteen ympäristöystävällisyyteen onkin syytä kiinnittää huomiota. Esimerkiksi etanoli-vesiliuosta ei ole luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi, kun taas etyleeniglykolia ei pitäisi käyttää varsinkaan herkillä alueilla.
Lisäksi maalämpöpumppujen kylmäaineissa on ilmastolle erittäin haitallisia hfc-kasvihuonekaasuja. Ympäristönsuojelulain mukaan laitteiden asentaminen ja poistaminen ovat luvanvaraista toimintaa. Maalämpöjärjestelmää voi kuitenkin pitää ympäristöystävällisenä valintana, kunhan keruuputkiston vuotoriski on minimoitu ja laitteita käsitellään asianmukaisesti. Maalämpö itsessään on puhdasta, uusiutuvaa energiaa. Energia-alan asiantuntijan Motivan laatima maalämpöopas on luettavissa täältä.
Milloin maalämpö maksaa itsensä takaisin?
Maalämpöjärjestelmän tavanomainen takaisinmaksuaika on 6–8 vuotta. Laadukas pumppu kestää 25 vuotta ja pumpun vaihtaminen on huomattavasti alkuinvestointia edullisempaa. Maalämmön rakentaminen uudiskohteeseen maksaa tyypillisesti 12 000–15 000 euroa.
Remonttikohteissa hintahaitari on leveämpi, sillä kustannuksiin vaikuttavat esimerkiksi lämmönjakoverkko sekä mahdolliset purkutyöt. Jos kohteessa on valmiiksi vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, maalämpöön siirtyminen maksaa yleensä 12 000–18 000 euroa. Mikäli kohteeseen asennetaan lattialämmitys osana muutostöitä, hinta voi nousta 25 000 euroon.
Kodin tai mökin maalämpöremontissa työn osuudesta saa kotitalousvähennyksen. Lämmitystapamuutoksista, kuten öljylämmityksen vaihdosta maalämpöön, voi vuosina 2022–2027 saada korottettua kotitalousvähennystä.
Valmis järjestelmä ei vaadi huoltoa juuri lainkaan, mutta esimerkiksi keruuputkiston painelukema on syytä tarkistaa kuukauden-parin välein. Rahaa ei siis kulu jatkuviin huoltoihin ja lämmitysmuotona maalämpö onkin käyttäjälle hyvin vaivaton ratkaisu.
Maalämmön sähkönkulutus
Maalämpöpumppu on tehokas: se tuottaa lämpöenergiaa 3 –4 kW per kuluttamansa 1 kW. Karkeasti arvioiden maalämpö laskee omakotitalon lämmityslaskun yhteen kolmasosaan verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Paljon kuluttavassa kohteessa vuotuinen säästö voi olla yli 25 000 kWh. Sähkönkulutukseen vaikuttavat esimerkiksi maalämpöpumpun valinta, sääolosuhteet sekä rakennuksen koko.
COP-luku kertoo, kuinka monta kilowattituntia lämpöenergiaa lämpöpumppu tuottaa pumpun kuluttamaa sähkökilowattia kohden. Tämän hetken parhaimmat pumput tuottavat noin 4,5 kWh lämpöenergiaa per sähkökilowattitunti. Hyötysuhde laskee, mitä kuumempaa vettä pumppu tuottaa.
Maalämpöpumpun valinta
Maalämpöpumppua valittaessa yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on lämmön tuoton energiatehokkuus. Energiatehokkuutta mittaava COP-luku mittaa energian tuoton hyötysuhdetta, kun lämmönkeruuputkista tuleva neste on 0-asteista ja maalämpöpumppu tuottaa joko 35- tai 50-asteista vettä.
Patterit
COP-luvun merkitys kasvaa, kun asunto lämmitetään pattereilla, joissa veden lämpö on verrattain korkea lattialämmitykseen verrattuna. Patterilämmitettyyn asuntoon kannattaa hankkia pumppu, jossa on korkea hyötysuhde 65-asteiselle vedelle. Jos maalämpöpumpussa on kolmiventtiilirakenne, pumpun tuottama lämmin vesi ohjataan joko asunnon lämmitykseen tai käyttöveden lämmitykseen. Kun asunnon lämmitykseen käytetty energia vastaa noin 75% osuutta kokonaisuudesta ja veden lämpö on alhaisempi, pääsee maalämpöpumppu hyödyntämään korkeampaa hyötysuhdetta mahdollisimman usein.
Käyttövedenvaraaja
Maalämpöpumpun lisäksi on päätettävä käyttövedenvaraajan koko. Lämpimän veden tarpeen määrää suihkujen ja kylpyjen määrä. Tyypillinen ratkaisu on 160–185-litrainen pumppuun integroitu varaaja. Veden ollessa reilut 50 astetta, tämä riittää noin viiteen 40-asteiseen suihkuun, jonka aikana pumppu lämmittää kuudennen. Jos asunnossa käytetään samaan aikaan pore- tai kylpyammetta, tarvitaan suurempi varaaja.
Öljylämmityksen vaihto maalämpöön
Erityisesti vanhat öljylämmitysjärjestelmät on hyvä ympäristö- ja energiatehokkuussyistä vaihtaa mahdollisuuksien mukaan toiseen lämmitysjärjestelmään. Moni päätyy valitsemaan maalämmön öljylämmityksen tilalle.
Öljylämmityksestä luopumiseen on vuosina 2022–2027 mahdollista saada korotettua kotitalousvähennystä. Jos siis suunnittelet öljylämmityksestä luopumista, kannattaa se ajoittaa korotuksen voimassaoloajalle. Lisäksi energiaremontteihin on saatavilla myös muita erilaisia avustuksia, jotka kannattaa selvittää ennen remontin aloittamista.
